Johdanto
Suomi oli vuodesta 1809 lähtien autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Suomella oli itsehallinto ja Suomi sai päättää melko itsenäisesti omista asioistaan.
Suomella oli esimerkiksi tulliraja Venäjän kanssa ja se sai pitää Suomesta kerätyt verotulot itsellään. Suomella oli myös muun muassa oma postilaitos, sekä 1860-luvulta lähtien oma valuutta.
Venäjä alkoi kuitenkin kaventaa Suomen autonomista asemaa 1890-luvulta lähtien. Syinä tälle olivat muun muassa Saksan keisarikunnan perustaminen vuonna 1871 ja sen aiheuttaman Euroopan voimatasapainon muuttuminen ja sodan uhkan lisääntyminen.
Myös venäjäläinen nationalismi voimistui 1800-luvun lopulla, mikä myös osaltaan vaikutti Suomen autonomian kaventumiseen.
Joitain venäläisiä myös ärsytti se, että venäläiset eivät saaneet automaattisesti kansalaisoikeuksia Suomessa eikä maassa juuri osattu kieltä vaikka alue oli osa Venäjän valtakuntaa.
Ote
Suomalaiset eivät olleet tyytyväisiä venäläistämistoimiin ja toimet lisäsivätkin nationalismia Suomessa, joka näkyi hyvin esimerkiksi sen aikaisissa taideteoksissa.
Myös Bobrikovin murha vuonna 1904 on hyvä osoitus suomalaisten venäläistämistoimien vastustuksesta.
Helmikuun manifesti peruutettiin vuonna 1905 Venäjän sekavan sisäisen tilanteen takia ja Suomi sai autonomiansa takaisin.
Tämän seurauksena Suomessa toteutettiin muun muassa eduskuntauudistus, jossa vanhan säätyvaltiopäivien tilalle tuli moderni yksikamarinen eduskunta. Samalla toteutettiin myös yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Suomessa.
Vastaa