Johdanto
Korkeakulttuurit syntyivat maanviljelyn ansioista. Kun vaeston maara oli noussut korkeaksi, elaimia ja kasveja eivat enaan riittanyt ihmisille, jonka vuoksi maanviljely keksittiin.

Myos tuotettu ylijaama mahdollisti korkeakulttuureiden syntymisen. Maanviljelyn ansioista liikkuva elamantapa loppui ja pystyttiin hiljattain rakentamaan pienia kylia, joista muodostui myohemmin kaupunkeja.

Jokilaaksojen varsille kehittyivat ensimmaiset korkeakulttuurit noin 3 500 eaa. Korkeakulttuurit kehittyivat mm.

Mesopotamiassa Eufratin ja Tigrisin laaksossa, Egyptissa niilin laaksossa, Intiassa Indus-joen laaksossa ja Kiinassa keltaisenjoen IaheIIa.

Huomaamme myos kuinka kartan mukaan kulttuurit ovat asettautuneet veden IaheIIe, jonka avulla esim. jokilaaksot antoivat veden viljelmille.

Alueiden ilmasto ja ymparisto oli maanviljelyn kannalta hyvia alueita. Vaeston kasvaessa maanviljelijat turvautuivat keinokasteluun, jonka avulla turvattiin sadot. Nama kaikki kulttuurit kehittyi toisistaan riippumatta.

Kaupankaynti kehittyi korkeakulttuureille ja egyptilaiset seka mesopotamialaiset kavivat yhdessa kauppaa.

Vaihdonvalineeksi kaytettiin pronssia ja hopeaa, mutta yleisin maksuvaline oli hopeasekeli.

Metalliesineiden ja muiden tekstiilien kauppa oli vilkasta. Kauppaa kaytiin, jos tietyilla alueilla ei ollut tarvittavia materiaaleja.