Johdanto
Yhdysvallat ovat olleet 1900-IuvuIta lahtien maailman vahvin suurvalta. Ennen ensimmaista maailmansotaa Yhdysvallat toimivat Monroen opin mukaisesti.
Taman doktriinin mukaan Yhdysvallat eivât sekaannu Euroopan tai muun maan tapahtumiin, vaan keskittyvat harjoittamaan sisaista politiikkaansa.
Tilanne kuitenkin muuttui maailmansodan alkaessa, Yhdysvaltojen taytyi liittya 1917 ymparysvaltoihin tukeakseen heita. Lopulta ensimmainen maailman sota oli ohi Yhdysvaltojen taloudellisen tuen ansiosta.
Ensimmaisen maailmansodan jâlkeen Yhdysvallat keskittyivat taas harjoittamaan sisapolitiikkaa Monroen opin mukaisesti. Kuitenkin taloudelliset yhteydet Ranskaan ja Iso-Britanniaan sâilyivat.
1919 Ranskassa solmittiin Versailles'n rauhansopimus, jossa samaan aikaan perustettiin Kansainliitto. Kansainliiton tavoitteena oli estaa konfliktien synty ja estamisen, jos niita sattuisi maiden valilla.
Ote
Toista maailmansotaa edelsi kylma sota. Sotaa ei niinkaan kayty suoranaisena tasiteluna kahden suurvallan Yhdysvaltojen Neuvostoliiton valilla.
Vaan kylma sota toimi tavallaan erilaisten ideologioiden ja hallinta muotojen kamppailuna. Yhdysvallat korostivat demokratian ja kapitalismin merkitysta, kun taas Neuvostoliitto korosti diktatuuria ja kommunismia.
Yksi tekija suurvaltojen valisen kiistan aiheuttajana toimi erimielisyydet Saksan kohtalosta. Kumpikaan suurvalta ei tahtonut, etta Saksa paatyisi toisen alaiseksi.
Taman takia Saksa jaettiin kahtia, lantiseen ja itaiseen saksaan Jaltan huippukokouksessa, johon osallistui Stalin, Roosevelt ja Churchill.
Yhdysvallat lopettivat eristaytymis politiikan ja suuntasivat katseen muualle maailmalle estaakseen kommunismin leviamisen. Yhdysvallat nakivat, etta on tarkeaa tukea demokratiaa seka vapaata kauppaa maissa.
Taman vuoksi Yhdysvalloissa kehitettiin erilaisia doktriineja kommunismin eston suhteen.
Patoamispolitiikkan mukaan kommunismin leviaminen taytyi estaa kaikin mahdollisin keinoin. Trumanin opin mukaisesti maiden demokraattista hallintoa taytyi tukea.
Varsinkin sodan jalkeen Lansi-Euroopassa maat olivat taloudellisessa lamassa. Vaistamatta se lisasi kommunististen puolueiden kannatusta kansan kesken.
Estaakseen tata Yhdysvallat luonnehtivat marshall apua, eli taloudellista tukea sita tarvitseville maille.
Tama osoitti kuinka voimakas taloudellinen mahti Yhdysvallat oikeasti oli, ja kuinka tarkeaksi he nakivat estaa kommunismin.
Vastaa