Johdanto
Kirjoitustaidon synty liittyi kiinteasti viljelyn tehostumiseen ja yhteiskunnan kehittymiseen. Kun tyonjako ja hallinto kehittyivat ja yhteiskunnat kasvoivat, asioita oli pakko merkita muistiin.
Temppeleissa aloitettiin kirjanpito sinne veroina keratyista hyodykkeista. Nain kirjoitustaito kehittyi Mesopotamian Urukissa noin 3500 eaa. Kirjoitustaidon synnyn myota siirryttiin esihistoriasta historialliseen eli kirjoitettujen lahteiden aikaan.
Kirjanpitoa tarvittiin seka viljan jakelussa etta kaupankaynnissa, koska kaikkea tietoa ei enaa pystytty sailyttamaan muistissa.
Kirjoitustaito kehittyikin kaytannon tarpeeseen: verotuksen seka omaisuuden valvonnan ja poliittisen vallan valineeksi.
Ote
Mesopotamian sumerit, joiden kukoistavin valtakausi ulottui noin 3000-IuvuIta 2300-IuvuIIe eaa., sovelsivat ensimmaisina maailmassa matematiikkaa kaytantoon.
Yhteen-, vahennys- ja kertolaskusta oli hyotya, kun jaettiin viljasakkeja tai arvioitiin karjalaumojen kokoa.
On loytynyt laskuesimerkkeja, joissa lasketaan, kuinka paljon tyovoimaa piti kayttaa tiettyyn tyohon tai kuinka paljon viljaa piti maksaa palkkana tyosta. Tyolainen sai palkkansa viljana ja oljyna.
Tehokas verotus vaati myos laskutaitoa. Sumerit tunsivat kertotaulun, neliojuuren ja logaritmit. Heilla oli myos toimivat mitta- ja painojarjestelmat.
Suuri osa matematiikan termeista onkin lahtoisin sumerin kielesta. Myos egyptilaiset tarvitsivat matemaattisia taitoja pyramidien rakentamisessa. Erityisesti geometriasta oli hyotya pyramidin kokoa laskettaessa ja peltojen rajojen maarittamisessa.
Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta ja tahtia ja ymmarsivat, etta Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
He loivat lukujarjestelman, jonka perusyksikko oli 60. He jakoivat paivan 12 tuntiin ja tunnin 60 minuuttiin, ja heilla oli vuodessa 12 kuukautta.
Ajanlaskun ymmartamisesta oli paljon hyotya maanviljelyssa, koska sen avulla kyettiin ennustamaan, milloin tulva oli tulossa ja milloin vilja piti kylvaa.
Sumerit kehittivat myos kalenterin, joka oli ensin kuukalenteri eli perustui kuun kiertoon. Vahitellen sita kehitettiin matematiikkaa ja tahtitiedetta tutkimalla aurinkovuoteen perustuvaksi kalenteriksi.
Osa sumerien tahtitieteesta oli pikemminkin tahdista ennustamista, ja sumerit laativatkin ensimmaiset horoskoopit.
Metallien valmistaminen oli merkittava edistysaskel. Metallin valutekniikan sumerit keksivat 3 000-IuvuIIa eaa.
Pronssia saatiin, kun sekoitettiin kupariin tinaa. Pronssiset kayttoesineet ja aseet olivat entisia esineita kestavampia. Raudan ottivat kayttoon vasta Vaha-Aasian heetit noin 1 500 eaa.
Sumerien keksintdnâ pidetâân myds auraa, joka valmistettiin aluksi puusta ja kivesta. Toinen maanviljelya helpottanut keksinto oli nilometri.
Sen avulla tarkkailtiin vedenpinnan korkeutta, mikâ auttoi arvioimaan tulevia tulvia. Jos joen vesi ylitti tietyn merkin, olisi seuraavan vuoden sato luultavasti hyva.
Jos taas se alitti alemman merkin, olisi sato mahdollisesti huono. Tama johti yleensa viljan hinnannousuun.
Vastaa