Johdanto
1800-luvun alussa Suomi liitettiin Venäjään, kun Venäjä sai miehitettyä Suomen. Suomi sai autonomisen aseman, jota sillä ei Ruotsin vallan alla ollut.
Autonomian saatuaan Suomen valtion asioita hoidettiin valtiopäivillä. Suomella ei ollut aluksi valtioelintä eli Senaattia, mutta myöhemmin sellainen perustettiin.
Autonomian ansiosta Suomi sai itse vero rahansa ja Suomi pystyi budjetoimaan ja säätelemään rahan käyttöä yhteiskunnassa.
1800-luvun puolivälissä Suomessa alettiin tekemään uudistuksia, jossa Suomen taloudelliselle kehitykselle luotiin perusta.
Ruotsin raha ja Venäjän rupla kävivät Suomessa, joka hankaloitti kaupankäyntiä ja taloutta.
Suomessa otettiin käyttöön oma raha, joka helpotti taloudellista kanssakäymistä. Tehtiin myös paljon muita uudistuksia, kuten alettiin perustamaan kuntia ja kouluja.
Ihmistä 90% asui maalla ja maalla asui isoja perheitä, sillä työvoimaa tarvittiin. Maatalous oli suurin elinkeino, mutta metsätalous nousi suureksi osaksi, kun esimerkiksi höyrysaha sallittiin.
Ote
Kun toinen maailmansota oli ohi kesti vähän aikaan ennen kuin talous saatiin taas rullaamaan. Toisen maailmansodan jälkeen syntyvyys kasvoi paljon.
Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle metalliteollisuuden tuotteina, kuten esimerkiksi laivoina ja vetureina.
Sotakorvausten maksamisen jälkeen Suomesta alettiin viemään metalliteollisuutta ja siitä tuli iso ja tärkeä vientituote.
Yhä enemmän ihmisiä muutti kaupunkeihin ja enää yksi kolmasosa asui maalla. Maalla elävät elivät kuten 1800-luvulla.
Merkittävä Suomelle viennin kannalta oli Neuvostoliitto, joka kävi aktiivista kauppaa Suomen kanssa ja oli monelle työtä tekevälle kultasuoni.
Suomi kuitenkin halusi mukaan myös länsikauppaan, sillä kauppa oli Suomelle tärkeää ja Suomen piti ehtiä ennen Ruotsia mukaan, sillä Ruotsista oli melko samanlaista vientiä.
Suomi sopi aluksi länsivaltojen kanssa Etyk-kauppa sopimuksen, joka lisäsi Suomen vientiä ja vaurautta.
Neuvostoliiton aseman heikennettyä Suomi sopi täysjäsenyksisen ECC-sopimuksen. Suomi myös liittyi Euroopan unioniin, joka tarkoitti sitä, että oli Suomen vienti varmistettu.
Suomesta syntyi palveluyhteiskunta, jossa suurin osa ihmistä asui kasvavissa kaupungeissa. Suomen valtiolla oli entistä enemmän rahaa käytettävissä ja valtio pystyikin tuottamaan julkisia palveluita enemmän.
Näin syntyi myös hyvinvointivaltio. Myös bruttokansantuote alkoi kasvamaan enemmän toisen maailmansodan jälkeen.
Vertaile Suomen taloudellista kehitystä ja siihen johtaneita syitä:
Suomen taloudellinen kehitys oli 1800-luvun lopulla vähäistä, siitä kertoo myös bruttokansantuotteen alhaisuus.
Syitä siihen olivat se, että suurin osa Suomalaisista asui vielä maalla ja harjoitti maataloutta. Isoin uudistus oli kuitenkin tuolloin metsäteollisuus, paperin valmistus ja höyrysaha.
Ne olivat Suomen tärkeimpiä vientejä. Vasta sisällissodan jälkeen metsäteollisuuden rinnalle tuli metalliteollisuus ja alkoi kaupungistuminen.
Vastaa