Johdanto
Yleisesti tiedetään, että suurin osa perustetuista startupeista epäonnistuu ensimmäisten vuosien aikana.

Ne harvat, jotka selviävät vaikeista ensimmäisistä vuosista ja ylittävät kannattavuusrajan, ovat silti suuressa vaarassa mennä konkurssiin seuraavien vuosien aikana (Paakkunainen, Yle 2021).

Miksi nämä kasvuhakuiset yritykset kuolevat niin helposti? Yleisiä epäonnistumisen syitä ovat esimerkiksi puutteellinen tai vääränlainen rahoitus, kysynnän puuttuminen markkinoilla tai perustajien kykyjen riittämättömyys.

Epäonnistumisen syy voi siis olla riippuvainen joko yrityksen sisäisistä tai ulkoisista tekijöistä. Sisäisiin tekijöihin yritys pystyy itse vaikuttamaan, kun taas ulkoisia voidaan vain ennakoimaan.

Yrityksen on tiedostettava nämä epäonnistumisen syyt pärjätäkseen. Ongelma on, että nämä yritykset eivät kykene toimia niin kuin suuremmat ja kokeneemmat yritykset (Lampinen 2020).

Vaikka olisi houkuttelevaa soveltaa suurien yrityksien tavoin vankkaa strategiaa ja perusteellista markkinatutkimusta startupeissa se ei ole mahdollista.

Startupin toimintaan liittyy aivan liian paljon epävarmuustekijöitä. Startupit eivät vielä tiedä, kuka heidän asiakkaansa on tai mitä tuotteiden tulisi olla.

Sitä mukaan, kun maailma muuttuu epävarmemmaksi, tulevaisuuden ennustaminen vaikeutuu.

Vanhat johtamismenetelmät eivät riitä tähän. Suunnittelua ja ennustamista voidaan tehdä tarkasti ainoastaan silloin, kun yrityksellä on pitkä toimintahistoria ja suhteellisen muuttumaton ympäristö. Startupeilla ei ole valitettavasti kumpaakaan (Ries, 2011).