Sisällysluettelo
Porvoon Maapäivät 1809
Päätökset:
1. Suomi Sai Autonomianoma Hallinto Ja Virkamiehet
2. Oma Talous
3. Ruotuarmeija Lakkautettiintilalle Venäläinen Sotaväki
1860 Luvun Uudistukset
Eduskuntauudistus 1906
Vaikutukset:
Suomen Itsenäistyminen
1. Tsaari Nikolai Ii Luopui Vallasta Helmikuun Vallankumouksen (Maaliskuussa) Tuloksena
2. Lokakuun Vallankumous (7.11.1917) Muutti Tilanteen
3. Tunnustuksen Hankkiminen
Suomen Itsenäistyminen Moniste
Valtiomuototaistelu 1918-1919
Suomi Haki Suuntaansa
Tie Talvisotaan
Jatkosodan Syyt/välirauhan Aika
1. Talvisodan Aiheuttama Katkeruus
2. Nl:n Kokema Arvovaltatappio
3. Nl:n Jatkuvat Painostustoimet
4. Suomi Luopui Puolueettomuudesta
Moskovan Välirauha 1944
Suomi Ii Maailmansodan Jälkeen
1. Valvontakomission Ja Porkkalan Tukikohdan Muodostama Uhka Suomen Itsenäiselle Päätöksenteolle
2. Sisäpoliittinen Jännitys
3. Sotakorvausten Suorittaminen 1944-1952
4. Maan Jälleenrakentaminen, Siirtoväen (Yli 400 000) Asuttaminen, Sotainvalidien, Leskien Ja Orpojen Toimeentulon Turvaaminen
5. Taloudellinen Ongelmat
Nl:
Hyvinvointivaltion Synty
Yhteiskunnan Suuri Rakennemuutos Alkoi 1960-Luvulla

Ote
Porvoon maapäivät 1809
• tsaari antoi hallitsijavakuutuksen ja Suomen säädyt vannoivat uskollisuutta uudelle hallitsijalle
Päätökset:
1. Suomi sai autonomianoma hallinto ja virkamiehet
• ulkopolitiikka ja armeija olivat Venäjän vastuulla
• mahdollisti Suomen kehittämisen suomalaisten toimesta

2. Oma talous
• verot Suomen tarpeisiin
• tulliraja Venäjälletärkeä tulonlähde Suomelle ja suojasi suomalaisia yrittäjiä kilpailulta

3. Ruotuarmeija lakkautettiintilalle venäläinen sotaväki
• talonpoikien sotarasitus poistui ja koitti pitkä rauhan aika
-> väestön kasvu
• vanhat lait ja säätyjen etuoikeudet säilytettiin (kieli, uskonto)

- Kansallinen identiteetti alkoi muodostua ja tsaari salli sen vahvistua (vastapaino ruotsalaisuudelle)
- Alueellinen laajeneminen:
• Haminan rauhassa, syksyllä 1809, Venäjä neuvotteli Suomen länsirajan
• Tornio-Muoniojoki ja Ahvenanmaa
• vuonna 1812 Vanha Suomi (karjala)…

Suomi jäi syrjään Ruotsissa alkaneesta kehityksestä kohti perustuslaillista monarkiaa
-Tsaarin yksinvalta ja virkavaltaisuuden kausi

Valtiopäivät eivät kokoontuneet 1809-1863 välisenä aikanaei uusia lakeja

kysymys: mitä Aleksanteri 2 tekee suomen hyväksi?

1860 luvun uudistukset
• Taustalla tsaari Aleksanteri II kokemukset Krimin sodasta.

Tarve kehittää valtakuntaa ja suomalaisten uskollisuus sodassa sekä Puolan kapinan kukistamisen heikentämän hallitsijan arvostuksen nostaminen.

• Uudistukset laittoivat Suomen teollistumisen käyntiin ja vahvistivat Suomen erillisasemaa muun valtakunnan yhteydessä

1. oma markka 1860

2. Omat postimerkit 1856 ja säännöllinen postinkulku (kirjeet kotiin)

3. Valtiopäivät 1863

4. kieliasetus

5. 1869 valtiopäivät alkavat kokoontua säännöllisesti. Ensin viiden vuoden välein sitten kolmen.

6. Kirkollis- ja kunnallishallinnon erottaminen toisistaan 1865

7. Kansakouluasetus 1866 edisti tasa-arvoa

8. Ammattikuntajärjestelmä purettiin 1868 ja vuonn 1879 saatiin täydellinen elinkeinovapaus
• Kehitystä jarruttivat säätyjärjestelmä (yli 70 % kansasta vailla vaikutusvaltaa), tsaarin itsevaltainen asema ja nälkävuodet 1867-1868.

6. koska ne edustivat 1700-luvulle tyypillistä yhteiskuntaa, esim, että äänioikeuden ulkopuolella oli 70 % kansalaisista

7. työväki

8. naisten vahva rooli

9. keisarin ylin valta, äänioikeusuudistus ei koskenut kunnallisvaaleja

10. nuorsuomalaiset ja ruotsinkieliset säätyläiset