Johdanto
Ajamisessa keho ja mieli ovat erehtymättömästi erottamattomat. Mieli ja keho ovat yhtä esimerkiksi, kun tunnet kehossasi moottorista tulevan värinän, sen lisäksi mittaristosta huomaat kierroslukumittarin olevan korkealla, ja lopuksi päätät vaihtaa vaihteen.

Aivojen plastisiteetti on varsinkin ajaessa hyödyllinen, koska liikenteessä oppii paljon asioita ja ne täytyy muistaa.

Aivot muodostavat uusia neurologisia yhteyksiä, kun opit uusia asioita, kuten uusien tilanteiden kohtaaminen ja niistä selviytymine sekä joidenkin asioiden huomiotta jättäminen.

Ajamisessa pitää oppia myöskin oman ajoneuvonsa hallitseminen. Tutut värinät ja äänet pitää oppia olemaan huomioimatta.

Ote
Ajamiseen liittyy monia eri emootioita, eli tunteita. Ajaessa voi pahoittaa mielensä helposti, jos on jo valmiiksi huonolla tuulella. Liikenteessä ajaessa voi tapahtua paljon odottamattomia tilanteita ja niistä voi tuntea erilaisia tunteita.

Joskus voi tuntea vihaa jotakin toista ajajaa kohtaa, heidän ajotyylistään tai käyttäytymisestään liikenteessä. Välillä voi taas tuntea iloa, kun tapahtuu jotain.

Ajaminen sosiaalisuuden kannalta on kiinnostava, sillä ajaessa voi sosiaalisoitua monella eri tavalla. Ajaessa voi esimerkiksi sosialisoitua muiden kanssa, jos sinulla on mukana matkustaja, jonka kanssa voi keskustella ja sosialisoitua.

Ajaminen myöskin yhdistää monia ihmisiä, jotka tykkäävät ajaa. Joten nämä ihmiset saattavat lähteä yhdessä ajamaan omilla ajoneuvoilla ja sosialisoitua eri tavoin.

Kulttuuri liittyy ajamiseen kovasti, sillä eri maissa ajetaan eri tavoilla ja eri ajoneuvoilla. Yhdysvalloissa liikennesäännöissä on eroja esimerkiksi Suomen liikennesääntöihin.