Johdanto
Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg oli liberaali porvari. Hänen johdollaan Suomessa alettiin toteuttaa eheytyspolitiikkaa.
Eheytyspolitiikka tarkoitti sitä, että eduskunta alkoi säätää lakeja, jotka yhtenäistäisivät Suomen kahtia jakautunutta kansaa.
Aikaisemmin oli säädetty lakeja 8-tuntisesta työpäivästä, köyhäinhoidosta, alkoholijuomien valmistuksesta ja myynnistä sekä torppareiden vuokra-alueiden lunastamisesta.
Myös punavankien hyväksi säädettiin punavankien armahduslaki vuonna 1919. Sen myötä punavankeja armahdettiin asteittain.
Suomeen tuli kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus. Sen myötä armeijaan otettiin myös työläiset.
Vuonna 1921 voimaan tuli oppivelvollisuuslaki eli kansakoulusta tuli pakollinen kaikille lapsille. Täydellinen oppivelvollisuus toteutui kuitenkin vasta 20 vuotta myöhemmin.
Vaikka eheytyspolitiikan aikaan Suomi oli vielä pitkään jakautunut, yhteiskunnasta tuli kuitenkin vakaampi.
Eniten yhteiskunnan väliseen tasa-arvoon vaikutti torpparilaki. Torpparilain ansioista parin vuoden aikana 50 000 torppaa itsenäistyi.
Torppareiden asemaa parannettiin myös maalaisliiton asutuslailla eli Lex Kalliolla. Sen mukaan tilattomille tuli mahdollisuus saada valtiolta asutuslainaa maan lunastamiseen. Lakien myötä syntyi 117 000 uutta tilaa.
- Historia
- Arvosana: 8
- Sanamäärä: 343
Vastaa