Johdanto
eskiajan lopulla Suomi kuului yhä osaksi Ruotsin kuningaskuntaa ja kuului vielä osittain aina vuoteen 1809 asti. Keskiajalla Ruotsi-Suomeen oli kehittynyt sääty-yhteiskunta.
Säädyt vaikuttivat kaikkeen yhteiskunnassa ja myös lainsäädännössä. Ruotsi-Suomessa ei kuitenkaan ollut feodaalista järjestelmää, mikä hieman lievensi hierarkiaa, koska esimerkiksi maaorjia ei ollut ollenkaan.
Säädyt näkyivät lainsäädännössä varsinkin erilaisina privilegioina eli esimerkiksi pappissäädyn ja aateliston verovapautena.
Ote
Maakuntalait kehittyivät maanlaeiksi ja kaupunkilaeiksi, jotka olivat tarkka rajaisempia kuin maakuntalait.
Maanlakien ja kaupunkilakien kautta hallitsijat kontrolloivat lakeja ja sen kautta kansaa. Esimerkiksi Kuningas Kristofferin maanlaki ja Maunu Eerikinpojan kaupunkilaki olivat merkittäviä lakeja.
Pormestarit kyllä lisäksi sovelsivat lakia aika itsenäisesti, koska lakiteksteissä ei vielä ollut yksityiskohtia eli lakiin ei vaikuttanut vain hallitsija.
Lakeja siis alettiin tarkoituksella säätää, mutta säätäminen tapahtui vain pienen joukon toimesta eli
suurimmalla osalla väestöstä ei ollut mitään vaikutusvaltaa heitä koskeviin lakeihin. Hansaliitto ja sen käytännöt synnyttivät myös alkeista kansainvälistä kaupankäyntiä ja sen sääntelyä.
Lait siis yhtenäistyivät valtakunnan sisällä, kun säädökset tulivat vain muutamalta taholta koko valtakuntaan, eivätkä maakunnat enää voineet mennä vain omilla tapaoikeuksillaan.
---
Ruotsin vuoden 1734 laki on yhä tänäkin päivänä joiltain osin voimassa ja on siis vanhinta yhä meillä voimassa olevaa lakia.
Laki syrjäytti pitkään voimassa olleen Kuningas Kristofferin maanlain ja Maunu Eerikinpojan kaupunginlain.
Uudistuksen taustalla oli 1680-luvulla itsevaltiaan kuninkaan halu palauttaa maaomaisuutta aatelistolta takaisin itselleen ja siihen tarvittavan oikeudenkäynneissä käytettävän lain yhtenäistäminen.
Lakiin kirjattiin paljon sääty- yhteiskunnan aikaista tapaoikeutta, mutta myös uudistettiin lakeja ja täydennettiin aukkoja.
Laissa näkyi luonnon oikeudellinen ajattelu, mikä syrjäytti roomalaisen oikeuden. Lain uudistukseen meni todellisesti tarvittavaa aikaa kauemmin, koska aateliset eivät pitäneet uudistusta omien etujensa mukaisena.
Eli vaikka aatelisten sääty oli erittäin pieni verrattuna koko kansaan, oli heillä silti vaikutusvaltaa myös lainsäädäntöön.
Vastaa