Johdanto
Sukupolvien ajan ihmiset ovat yrittäneet elää sovussa toistensa kanssa isoissa yhteisöissä. Osa ihmisistä kuitenkin haluavat valtaa tai ovat muuten vain kiivasluonteisempia kuin toiset.

Joillekin mahtipontinen valtaote muista ihmisistä ja omista alueistaan on kaikki kaikessa, eikä muiden oikeuksilla ole juurikaan väliä.

George Orwellin klassikko Eläinten vallankumous (1945) on todella hyvä kuvaelma vallan väärinkäytöstä, ja siitä kuinka vallanhalu ja ylpeys voivat nousta pahasti päähän.

Ote
George Orwellin teos ei ole täysin suora viittaus nykymaailmaan, sillä ihmisten sijaan siinä henkilöhahmoina toimivat eläimet. Se kuitenkin vahvasti ottaa kantaa nykypäivän ongelmiin osittain myös humoristisella tyylillä.

Orwellin kirjassa tuodaan hyvin esille vallankumouksen vaiheet ja sen, millä tavalla diktatuurit voivat saada alkunsa.

Epäilijöiden ja aatteen vastustajien vaiennus on keskeinen asia tämänkaltaisen vallankumouksen syntyprosessissa.

Myös kaikkiin ongelmiin syypään keksiminen on huomattava osa. Natsi-Saksassa toisen maailmansodan aikaan kukoistaneen diktatuurin sisäinen vihollinen oli juutalaiset.

Heidät muun muassa merkittiin Daavidin tähdillä rajoittaakseen heidän liikkumista ja väitettiin levittävän tauteja, kertoo Lauri Paavola.

Tämä Natsi-Saksaan liitetty kuvaus sopii äärimmäisen hyvin kirjaan, koska siinäkin kaikki laitetaan Lumipallon syyksi.

Tämä saa kyllä pohtimaan, millaisia julmuuksia tämän kaltaista aatetta eteenpäin vievät ihmiset ovat valmiita tekemään.

Teoksen vahvasti havainnollistavan tarinan lisäksi uskon, että sen perimmäisenä ajatuksena on varoittaa ihmisiä samankaltaisista tapahtumista.

Vastaavanlaisia vallankaappauksia on nähty useasti historian kirjoissa. Monesti esimerkiksi uskonto on ollut myös keskeinen osa yksinhallintojen antaman vihan kohteena. Orwellin kirjassa sen hahmot laativatkin hallinnolleen seitsemän sääntöä.