Uusien lajien syntyyn vaikuttavat tekijät | Essee | Evoluutio

Johdanto
Uusien lajien syntyyn vanhoista lajeista vaikuttavat monet tekijät. Geenivirta tarkoittaa alleelien sekoittumista.

Mikäli saman lajin eri populaatioiden geenivirrat eivät esteiden takia pääse sekoittumaan keskenään, on todennäköistä, että ajan kuluessa ennen saman lajin eri populaatioita edustaneet ryhmät muuttuvat omiksi lajeiksiin.

Lisääntymisesteitä voivat olla esimerkiksi maantieteelliset isolaatiot, eli maantieteelliset esteet, joiden takia yksilöt eivät pääse liikkumaan populaatioiden välillä.

Evoluution mahdollistaa se, että lajit lisääntyvät jatkuvasti. Lisääntyminen on joko suvullista tai suvutonta lajista riippuen.

Jotkut lajit voivat lisääntyä sekä suvullisesti, että suvuttomasti. Suvullisessa lisääntymisessä sukusolut yhdistyvät ja jälkeläinen perii puolet molempien vanhempiensa geeneistä.

Se, millaisia alleeliyhdistelmiä jälkeläinen saa, on sattumanvaraista. Suvullinen lisääntyminen siis aiheuttaa paljon muuntelua yksilöiden välillä ja saman lajin yksilöillä voi olla toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia ominaisuuksia.

Suvullinen lisääntyminen on kuitenkin hidasta, sillä lisääntymiskumppanin etsimiseen ja jälkeläisen lisääntymisikäiseksi kasvuun kuluu paljon aikaa.

Suvuttomassa lisääntymisessä eliöt luoivat eri tavoin klooneja, eli kopioita itsestään. Tämä lisääntymistapa on nopea, mutta yksilöiden samankaltaisten ominaisuuksien vuoksi lajin selviytyminen muuttuvissa olosuhteissa ei ole yhtään varmaa.