Johdanto
Maapallon ilmakehän tehtävä on lämmittää maapalloa, ja tätä tapahtumaa kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.

Ilmiön nimi liittyy olennaisesti kasvihuoneisiin, sillä niiden lasikatto aiheuttaa samankaltaisen lämpenemisreaktion kuin ilmakehä, jossa lasikaton/ilmakehän sisäpuolella ilma on reilusti lämpimämpää kuin sen ulkopuolella.

Maapallon ilmakehä päästää auringon säteilyn lävitsensä Maata kohti, mutta kaikki maapallolta avaruuteen poistuva lämpösäteily ei pääsekään ilmakehän lävitse, vaan imeytyy ilmakehään, josta lämpöä säteilee vielä takaisin maahan.

Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon pinnalla lämpötila olisi yli 30°C kylmempi, kuin nyt sen ansiosta.

Kasvihuonepäästöjen lisääntyessä kasvihuoneilmiö kuitenkin voimistuu entisestään, ja lämpötila maapallolla nousee. https://ilmasto-opas.fi

Ote
Tilastokeskuksen taulukon mukaan vuonna 2018 Suomessa energiaa kului eniten puupolttoaineiden tuottamiseen, johon menee 27 % Suomessa kulutetun energian kokonaismäärästä.

Seuraavana listalla on öljyn tuottaminen, kun taas kolmantena ydinenergian. Kaikista vähiten energiaa on kulunut tuulivoimaan, vain 2 % kokonaismäärästä.

Jotta yhteiskunta saavuttaisi tavoitteensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä/nollaamisessa, on kehitetty erilaisia uusiutuvia energiamuotoja.

Sähköntuotantoon käytetään vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja maakaasua, niistä Suomessa yleisin sähköntuotantotapa on vesivoima.

Uusiutuvat energiamuodot eivät periaatteessa lopu ikinä, kun taas uusiutumattomat energiamuodot tulevat loppumaan maapallolta jonkin ajan kuluttua. Uusiutuvakaan energiantuotanto ei kuitenkaan aina ole täysin päästötöntä

---

Yllä olevien mittaustulosten perusteella ei vielä voida päätellä, että maapallon keskilämpötila olisi nousemassa.

Kaavioista voidaan kuitenkin päätellä, että keskilämpötila heittelee koko ajan enemmän, mutta ei sitä, meneekö se normaalia korkeammaksi vai alhaisemmaksi, vai kenties molempia vuorotellen.

Kaavioiden käyrien perusteilla ei myöskään voida kovin tarkkaan ennustaa, kuinka paljon esimerkiksi vuoden 2021 keskilämpötila tulee eroamaan pitkän ajan keskiarvosta.

Kaavioista voi päätellä lämpötilaeron todennäköisesti suurenevan, mutta ei kovin tarkasti sitä, kuinka paljon.