Johdanto
Elinajanodotteella tarkoitetaan tietyn valtion keskimääräistä elinikää. Sitä mitataan kaikkialla päin maailmaa, joten valtioita pystytään vertailemaan keskenään ja pohtimaan eroihin johtuvia syitä elinajanodotteen avulla.

Terveyteen vaikuttavat muun muassa elintavat, perimä, ikä, sukupuoli, sattuma, asuinpaikka, sosioekonominen asema, taloudelliset, kulttuuriset olosuhteet, sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä paikallinen, kansallinen ja globaali päätöksen teko.

Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan koulutusta, ammattia ja tuloja. 1900-luvulla kansanterveyden ja lääketieteen paranemisen seurauksena elinajanodote nousi nopeasti ympäri maailmaa.

Suurimmat erot elinajanodotteessa näkyvät kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välillä. Nykyään kuitenkin erot ovat pienentyneet, joten kehitysmaista on alettu käyttämään nimeä Globaali etelä ja kehittyneistä maista Globaali pohjoinen.

Ote
Köyhyys näkyy elinajanodotteessa. Mitä köyhempi maa sitä todennäköisemmin alhaisempi elinajanodote. Köyhyys johtaa työ- ja elinolojen puutteellisuuteen.

Töissä sattuu paljon onnettomuuksia johtuen huonosta työturvallisuudesta. Kehitysmailla ei ole varaa panostaa hygieniaan, joten kulkutaudit leviävät nopeasti, sanitaatio-ongelmat suuria ja puhdasta juomakelpoista vettä ei ole tarpeeksi.

Kehitysmaiden ilmasto on otollinen bakteerien leviämiselle. Kehitysmaiden yleisimmät taudit ja sairaudet ovat kolera, aids, malaria ja ripuli.

Nykyään kuitenkin krooniset sairaudet ovat yleistyneet kehitysmaissa, ennen niitä on pääosin tavattu vain kehittyneissä maissa.

Tätä kutsutaan kaksoiskuormitukseksi: väestöä kuormittaa tartuntataudit ja krooniset sairaudet. Kroonisilla sairauksilla tarkoitetaan pitkäaikaissairauksia kuten diabetestä.

Joissakin maissa uskonnolliset tekijät laskevat elinajanodotetta. Esimerkiksi ympärileikkauksia pidetään islamissa tärkeänä uskonnollisena toimenpiteenä, ilman että pohditaan ympärileikkauksen terveyshaittoja.

Hindujen pyhässä Ganges joessa kylpee vuosittain satojatuhansia pyhiinvaeltajia. Vesi on saastunutta, jonka vuoksi se voi aiheuttaa esimerkiksi syöpää, koleraa ja lavantautia.

Kehitysmaissa kuivuus on suuri ongelma. Kuivuus vaikuttaa ruoan ja veden saantiin. Suurta lapsi-, imeväis- ja äitiyskuolemia kehitysmaissa selittää huono hygienia ja nälänhätä, näiden lisäksi äideille ei pystytä tarjoamaan kunnollisia synnytyspaikkoja tai edes kätilöitä avuksi synnytykseen.