Johdanto
"Toisten taitona lie hyvin muovata henkeä pronssiin - tiedän sen - veistää marmoriset jalot kasvojen piirteet, suuri on vallassaan puhetaito, he taivahan liikkeet sauvoin määräävät sekä tietävät tähtien nousut.

Kansoja hallita käskyilläs sinä muistaos, Rooma - tuo sinun taitosi on - lait rauhan määrätä tarkoin, voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita." (Suom. Päivö Oksala)

Ote
olitiikassa ei pärjätty ainoastaan arvokkaalla syntyperällä ja varallisuudella. Jotta puhuja pystyi kansankokouksissa saamaan muut tukemaan kantaansa, sekä vakuuttamaan kanssaolijat, tuli hänen olla taitava perustelemaan mielipiteensä ja vakuuttaa kuulijansa.

Katkelmassa lauseella: “vallassaan puhetaito”, viitataan tähän edellä mainittuun. Puhetaidon harjoittamiseksi retoriikasta tuli tärkeä oppiaine.

Tähtien nousun tietämisellä ja taivaan liikkeiden määräämisellä viitataan tähtitieteen saavutuksiin antiikin Kreikassa. Esimerkkinä voi mainita Arkhimedeen planetaarion, jolla voitiin havainnollistaa taivaankappaleiden liikettä.

Antiikin Kreikassa kehittyivät myös muut tieteenalat, mukaan lukien matematiikka, luonnontieteet ja kielitiede.

Klassisella kaudella teorioita alettiin testata empiirisesti erityisesti lääketieteessä ja tähtitieteessä. Historiankirjoitus alkoi ja länsimaisen filosofian perusteet keksittiin.

Roomassa tieteellä ja taiteella ei ollut niin merkittävä merkitys kuin kreikassa ja niihin otettiinkin sieltä paljon vaikutteita.

Veistotaiteeseen Roomassa lisättiin ratsastajapatsaat ja rintakuvat. Satiiri oli kreikkalaisten eeppisen ja lyyrisen runouden rinnalla roomalaisten oma runouden laji.

Rooman vahvuus oli käytännön keksinnöissä. Jotta suurta valtakuntaa voitiin ylläpitää, tarvittiin vahva hallinto.

Kansaa käskyttivät ensin kuninkaat, jonka jälkeen tasavaltaa edustava senaatti ja lopuksi keisarit. Tasavallan aikana köyhemmät plebeijit saavuttivat merkittävän voiton, kun lakeja alettiin kirjoittaa ylös.

Julkisella ja kirjallisella lailla pyrittiin varmistamaan oikeusturva sekä kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä.

Eräs varhaisimmista lakikokoelmista oli kahdentoista taulun laki. Sen ja muiden lakikokoelmien sisältö koottiin keisari Justinianuksen käskystä Codex lustinianukseen, jonka kautta roomalaisesta oikeudesta tuli kaikkien länsimaisten valtioiden oikeusjärjestelmän perusta.


B)
Monet kertomuksen perustyypit ovat peräisin kreikkalaisesta mytologiasta. Länsimainen filosofia perustuu edelleen antiikin Kreikan filosofialle.

Monia nykytieteenaloja alettiin harjoittamaan antiikin kreikassa filosofian käsitteen alla, sekä tieteenmenetelmiä, kuten empiiristä testaamista ja käytännön kokeita kehiteltiin.

Antiikin Kreikan demokratiaa voidaan pitää nykypäivän demokratian “isänä”. Vaikka se eroaa suuresti nykypäivän demokratiasta, keskeinen idea on kuitenkin pysynyt samana.

Demokratian periaate antiikin Kreikassa, sekä edelleen on päätösvallan keskittäminen kansalaisille.

Antiikin Kreikkaan verrattuna nykypäivän demokratiaan äänestämällä osallistumisen kriteerejä on laajennettu oikeudenmukaisemmiksi ja tasa-arvoisemmiksi sekä demokratian muoto on useimmiten suoran sijasta edustuksellinen, mutta poliittisen järjestelmän esikuva on silti Kreikassa.