Johdanto
Ennen lukion ensimmäistä filosofian kurssia näkökulmani filosofiasta oli melko mustavalkoinen. En oikeastaan tiennyt kuinka suuri ja monipuolinen asia se on.

Olin toki kuullut filosofiasta ja ollut siitä kiinnostunut sen vuoksi, että luin yläasteella latinan kieltä ja sen lomassa tutustuimme mm. antiikin filosofeihin ja myytteihin.

Minua aina kiinnosti erilaiset filosofiat, mielipiteet ja niiden perustelu ja pohtiminen. Olen aina ollut ihminen, jolla on useita, useasti melko vahvoja mielipiteitä.

Nautin asioiden pohtimisesta ja olenkin ihminen, joka ajattelee asioita paljon, jopa liiallisuuksiin asti. Muutaman viikon perusteella on vaikeaa sanoa, että kuinka paljon käsitykseni filosofiasta on muuttunut.

Koen ymmärtäväni filosofiaa ja sen eri aiheita kuitenkin paremmin kuin aiemmin. Mielenkiintoni on selvästi herännyt ja odotan filosofian tunteja enemmän kuin muita tunteja.

Ajattelin jopa, että voisin harkita filosofian kirjoittamista ylioppilaskirjoituksissa, mikäli innostukseni jatkuu seuraavillakin kursseilla.

Ote
Kuten oppimispäiväkirjasta tehdyssä diaesityksessäkin mainitaan, thaumazein ’sekä avaa silmät, että syöksee pimeyteen’.

Se voi olla monelle jopa pelottava kokemus, sillä oma maailmankuva ja katsomus murenevat käsiin, enemmän tai vähemmän.

Jääräpäisimmät meistä kuitenkin yrittävät pysytellä oman ajatusmaailman kuplassaan ja sulkevat silmänsä muilta vaihtoehdoilta.

Thaumazein siis oikeastaan vaatii tietynlaista avomielisyyttä, sillä sulkeutuneella mielellä se on mahdotonta saavuttaa.

Yritin pohtia sitä mitä sen saavuttaminen vaatii. Tärkeimpänä pidän sitä, että se ei välttämättä tule suunnitellusti.

Et voi pakottaa itseäsi uskomaan tai ajattelemaan tietynlaisia asioita, mikäli olet edelleen varma vanhoista mielipiteistäsi.

Uskon, että thaumazein on tietynlainen prosessi, jonka aikana mielipiteet muuttuvat hitaasti tiettyyn suuntaan. Sen saavuttamiseen ei vaadita loppujen lopuksi paljon.

Yksinkertaisesti tarvitset vain kriittisen ajattelukyvyn, hieman luovuutta ja avoimen mielen. Uskon, että jokainen meistä voi kokea thaumazeinin, mutta se, ymmärtävätkö he kyseisen prosessin olevan ’se thaumazein’ on eri asia.

Mielestäni se voi olla myös todella pieni havahdus tai koko ajatusmaailman musertava kokemus. Ajattelin, että thaumazein ja arkiajattelu, nopea ja hidas ajattelu sitoutuvat kaikki yhteen tietyllä tavalla.

Pohdin, että hidas ajattelu on oikeastaan thaumazeinin edellytys. Ihminen voi tietyllä tavalla kokea sen, kun hitaan ajattelun tuotos kumoaa nopean arkiajattelun tuotoksen.

Useat meistä nuorista ovat koko elämänsä ajatelleet systeemillä 1 ja käyttäneet juuri arkiajattelua perustellakseen mielipidettään.

Monet näistä mielipiteistä tulee myös vanhemmilta ja usein myös kavereilta, ja tästä mielipiteestä pidetään kiinni, myös ilman perusteluja.

En siis tarkoita, että siinä olisi jotain pahaa, että ’perii’ mielipiteitään muilta, sillä onko mikään mielipide kuitenkaan alun perin sinun?

Hyvin epätodennäköisesti. Itse koen, että olen jo elämässäni kokenut muutaman pienimuotoisen thaumazeinin. Vahvin kokemus näistä on ehdottomasti kokemukseni koskien feminismiä.