Johdanto
Yksinäisyys on vakava ja yleinen ilmiö, joka on saatava loppumaan. Kolumnissaan ”Elosta ja yksinäisyydestä” (ESS 9.5.2014) Antti Rönkä ottaa kantaa yksinäisyyteen ja sosiaalisten suhteiden tärkeyteen.

Yksinäisyys tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen kokee itsensä eristäytyneeksi. Se tuottaa pääosin pahaa oloa ja erkanemista yhteiskunnasta. On tärkeää, että siihen puututaan.

Ote
Tunnetilana yksinäisyydellä on kaksi ääripäätä: joko se on positiivista ja vapaaehtoista tai negatiivista ja ei-toivottua yksinolon kärsimystä. Ei-toivottu yksinolo yleistyy koko ajan.

Rönkä vertaa yksinäisyyttä kansansairauteen ja kokee, että yksinäisyyttä pidetään häpeällisenä ja yksinäisen omana vikana.

Yksinäisyys ei ole ihmisen omaa syytä, vaan persoona voi olla ujo. Vapaa-ajalla tapahtunut nolo kokemus ystävien kanssa voi johtaa yksinäisyyden partaalle.