Johdanto
Väkivallan, uusien uskonnollisten liikkeiden ja niitä ympäröivän yhteiskunnan yhteenpunoumat tulivat hyvin ilmeisiksi kurssimme kuudennen viikon aikana.
Toisiaan tiukasti tukevat artikkelit sekä äärimmäisen kiehtova luento loivat yhdessä kokonaisuuden, jota ei hevillä unohda.
Erityiskiitosta annettava luennolla esitetyistä, tarkoin valituista videoklipeistä, jotka kaikesta ironiastaan ja tietyn tason sensaatiohakuisuudestaan huolimatta tarjosivat raikkaan katsauksen helposti sanahelinän taakse kätkeytyvään kulttimaailmaan.
Siinä missä Gross keskittyi luennollaan lähinnä avaamaan väkivallan historiaa uusien uskonnollisten liikkeiden piirissä, keskustelivat lukemistot enemmin väkivaltaisuuksien syistä ja lähtökohdista.
Menemättä rakenteellisiin asioihin sen syvemmin, ainakin henkilökohtaisesti pidin tavasta, jolla Gross alkuun esitteli viikon tematiikan tapauskohtaisia esimerkkejä apunaan käyttäen, ja kuinka sekä Hall & Schuyler että Robbins sitten täydensivät kuvaa erinäisten selittävien tekijöiden keinoin.
Uskon tällä hetkellä käsittäväni väkivallan ja uusien uskonnollisten liikkeiden kentän paljon kokonaisvaltaisemmin, kuin vielä muutama viikko sitten.
Ote
Hall & Schuyler keskittyvät artikkelissaan kuvaamaan nähdäkseni tervetulleella tavalla niitä uskonnollisten ryhmien ulkopuolisia tekijöitä, jotka saattavat tehdä väkivallan riskistä astetta korkeamman.
Mielestäni on mielenkiintoista lukea, kuinka mm. uusien uskonnollisten liikkeiden saama negatiivinen mediahuomio ja kulttien vastaiset liikkeet voidaan mieltää osasyiksi ryhmien marginalisoitumiselle ja radikalisoitumiselle.
Kun liikkeiden ulkopuolinen maailma näyttää jo entuudestaan epäoikeudenmukaiselta, väärämieliseltä tai muuten vain ikävältä, voi sieltä kumpuava kritiikki ymmärrettävästi saattaa ympäröivän todellisuuden vaan entistäkin epäedullisempaan valoon.
Hall & Schuyler kirjoittavatkin, että joissakin joukkoitsemurhien tapauksissa voidaan tapahtumia selittää jäsenten halulla ottaa vastuu omasta elämästään, välttyä ympäröivän maailman jatkuvalta syynäykseltä, ja toisaalta paeta ennenaikaisesti tuhoa, jonka liikkeen jäsenet uskovat väistämättä lähestyvän päivä päivältä.
Marginalisoitumisen toinen puoli, joka osaltaan selittää myös uusiin uskonnollisiin liikkeisiin liittyviä murhenäytelmiä on tapa, jolla muusta yhteiskunnasta erkaantuvat jäsenet omistavat pikkuhiljaa enemmän ja enemmän aikaansa, rahaansa ja energiaansa liikkeen asioihin.
Vastaa