Johdanto
Kyrö luo tekstissään hahmoa, joka on vanhanaikainen, ärtyisä eikä ymmärrä nuoria. Sävyltään teksti on sellaista, mitä kuulisi vanhan ärtyneen miehen suusta

joka ei ymmärrä nyky-yhteiskuntaa ja on turhautunut nuoriin ja ihmiskunnan sekä nykyteknologian kehittymiseen sekä maailman uudistumiseen.

Ote
Tekstin tyyli on hieman pessimistinen ja vanhaa kaipaava. Montaa asiaa kuvataan tarkasti ja välillä tuntuu todella siltä, että kuuntelee eläkeläisen puheita, jotka harhailevat asiasta toiseen ja hokevat asioita etenemättä kuitenkaan asiassa ollenkaan.

Tässä yksi esimerkki: “Poika kertoi, että yliopistolla ja tutkimuslaitoksessa joku paloi loppuun. Hiillos palaa loppuun. Sitten pelti kiinni, ja takka varaa lämpöä kivimassan.