Sisällysluettelo
Johdanto
Öljyn hinnan vaihtelut
Neste ja muut öljy-yhtiöt
Finnairin ilmastotavoitteet
Polttoaineiden hinnan, kulutuksen ja viennin muutoksia vuonna 2019 ja alkuvuodesta 2020
Venezuela
Yhteenveto
Lähteet

Ote
Johdanto
Öljy- ja polttoaineteollisuudessa tuotetaan ja jalostetaan öljyä sekä valmistetaan erilaisia polttoaineita erilaisista raaka-aineista.

Tässä talousraportissa käsitellään sekä raakaöljyä että siitä jalostettuja polttoaineita esimerkiksi autoiluun ja lentämiseen, mutta myös muista raaka-aineista, kuten palmuöljystä, kivihiilestä ja maakaasusta, tuotettuja polttoaineita.

Maalis- ja huhtikuun talousraportti sisältää suoraan öljyn ja polttoaineiden hintoihin ja kulutukseen liittyviä uutisia, mutta niiden lisäksi uutisia öljy-yhtiöistä, kuten Neste ja Rosneft

polttoaineiden suurista kuluttajista, kuten Finnair, ja seuranta-ajalla julkaistuja tilastotietoja viime vuoden ja alkuvuoden 2020 polttoaineiden hintojen kehityksestä, kulutuksen muutoksista sekä viennin ja tuonnin vaihteluista.

Öljyn hinnan vaihtelut
Raakaöljyn hinnan, kulutuksen ja markkinoiden romahdus sekä öljyn hintasodan alku tapahtuivat maaliskuun alussa. Tähän vaikutti myös osaltaan maailmalla kriisiksi yltynyt koronaviruspandemia.

Saudi-Arabian ja Venäjän hintasota sai alkunsa, kun Saudi-Arabia ilmoitti aikovansa kasvattaa öljyn tuotantoaan.

Normaali päivätuotanto 9,7 miljoonaa barrelia eli tynnyriä, jonka tilavuus on 159 litraa, aiottiin kasvattaa 12,3 miljoonaan barreliin päivässä.

Lisäksi maa ilmoitti tekevänsä öljyn hintaleikkauksia, jotka olisivat suurimmat 20 vuoteen. Vaikka tämä on Saudi-Arabialle tappiollista, maa uskoi silti pystyvänsä säilyttämään tai jopa lisäämään markkinaosuuksiaan tällä tavalla.

Saudi-Arabia päätyi päätökseensä öljyntuottajamaiden järjestön Opecin ja Venäjän neuvotteluiden öljytuotannon rajoituksista kariuduttua, kun maat eivät päässeet yhteisymmärrykseen öljytuotannon leikkauksista.

Venäjä ei suostunut leikkaamaan öljytuotantoaan markkinoiden hillitsemiseksi, ja se on jo aikaisemminkin jättänyt noudattamatta aiempaa tuotannonrajoitussopimusta.

Viikolla 10 öljyn hinta laski alle 50 dollariin barrelilta. Tämä on alhainen hinta, sillä esimerkiksi viime joulukuussa raakaöljyn hinta oli vielä 70 dollaria barrelilta.

Joskus hinta taas on ollut jopa yli 100 dollaria barrelilta. Maanantaina 9.3. uutisoitiin, että edellisestä torstaista öljyn Brent-laadun öljyfutuuri oli romahtanut jo 30 prosenttia Saudi-Arabian hintaleikkauksien vuoksi.

Futuuri tarkoittaa sopimusta ostaa raaka-ainetta tiettynä päivänä markkinahintaan. Eurooppalaisen Brent-laadun hinta oli noin 34 dollaria barrelilta ja amerikkalaisen WTI-laadun hinta noin 30 dollaria barrelilta.

Viimeksi näin raju öljyn hinnan romahdus oli tapahtunut Persianlahden kriisissä vuonna 1991. Tiistaina 10.3. Saudi-Arabia ilmoitti tuotannon kasvusta sekä varastojensa myynnistä.

Tavoitteena oli saada Venäjä mukaan tuotannon leikkauksiin raakaöljyn kysynnän pienennyttyä koronaviruksen myötä. Saudi-Arabia vaati öljyn tuotannon vähentämistä 1,5 miljoonaa barrelia päivässä.

Tuotantoleikkauksilla pyrittiin tukemaan raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa talouskasvun hidastuessa ja kysynnän heikentyessä.

Perjantaina 13.3. Venäjä irtautui yhteistyöstä öljyntuottajamaiden järjestön Opecin kanssa, eikä myöntynyt Saudi-Arabian ehdotukseen uusista tuotantoleikkauksista.

Venäjä torjui sopimuksen virallisesti siksi, että öljyn hinnan jyrkkä lasku pudottaisi velkataakan ahdistamat amerikkalaiset liuskeöljyn tuottajat pois pelistä. Saudi-Arabia vastasi tähän laskemalla öljyn hintaa.