Johdanto
Suomalaisten tervehtimiskuttuuri on usein hyvin vajanaista. Olemme suomalaisina tottuneet hiljaisuuteen ja toisia moikataan varoen.
Monet ulkomaalaiset ovat kokeneet suomalaisten kiiytoksen toykeiinii, vaikka emme tarkoittaisikaan mitiiiin pahaa. Pitiiisiko suomalaisten parantaa vuorovaikutustaitojaan?
Yle-uutisten uutisessa “Suomalaisten tervehtimiskulttuuri hiimmentaa: moikata vai ei? J‘En tervehdi bussikuskia, enhân tervehdi aamulla kahvinkeitintiikaan”’ (23.4.2018) kasitellaân suomalaisten vuorovaikutustaitoja.
Uutiseen on keriitty kommentteja yli 600:lta suomalaiselta, joissa he kertovat niikemyksiiiiin moikkaamisesta.
Professori Hanna Lappalainen tiivistiiii saadut kommentit siten, etta suomalaiset jakautuvat kahteen ryhmiiiin.
Toiset ovat sitii mielta, ettii muihin ihmisiin kuuluu reagoida ja moikata kun taas toiset kunnioittavat muiden reviiriii pysymallti hiljaa.
Ote
Kyselyyn vastaajista suurta osaa kiukutti eniten, jos toinen tekee aloitteen ja moikkaa ensin eika siihen vastata.
Asiakaspalvelutilanteet ja niissii tervehtiminen tulivat myiis kommenteissa esiin. Monia asiakaspalvelijoita tuntui ârsyttaviin jos asiakas ei tervehtinyt takaisin.
Mielestiini hyviin kiiytiistapoihin kuuluu toisten tervehtiminen, mutta olen huomannut tiissd usein Suomessa puutteita.
Yksi kyselyyn vastanneista ki oitti, kuinka ulkomailta palatessaan on aina hyvdntuulinen ja pohti voiko se johtua ihrnisten sosiaalisuudesta.
Uskon runsaamman tervehtimisen kohottavan mielialaa seka kehut tuntemattomilta voivat parantaa piiivaii.
Uutisessa pohdittiin myos sitd, kuinka liian tuttavallinen moikkailu ja jutteleminen on jo epailyttiivâii ja jotkut miettivat tarkoittaako se, etta yritetiian vaikka iskea toista.
Vastaa