Johdanto
Nauru on jokapäiväinen osa arkeamme ja joskus jopa nauramme ilman selvää syytä. Kavereiden kanssa mukavaa ajanvietettä on kertoa vitsejä sekä nauraa niille yhdessä.

Kirsi Heikkisen artikkelissa Nauru on sosiaalista liimaa (Tiede 7/2000) kerrotaan syitä sille, miksi nauramme sekä avataan ihmisten käyttäytymistä nauramisen takana tieteellisestä näkökulmasta.

Heikkinen kirjoittaa ”hyvä vitsi irrottaa hereät naurut, mutta useimmiten nauramme ilman vitsien kaltaisia yllykkeitä”, mutta saako aivan kaikelle nauraa?

Ote
Jotkut pitävät vitsiä todella mauttomana, kun taas toiset nauravat sille naama punaisena. Ihmiset reagoivat siis eri tavalla vitseihin ja Hietalahti toteaa, että mikään reaktioista ei ole väärä.

Reaktiot aiheutuvat aidosta tunteesta, jolle ei mahda mitään. Heikkinen kertoo artikkelissaan Aberdeenin yliopiston psykologi Vinod Goelin tekemistä kokeista magneettikuvauksen avulla.

Niistä ilmeni, että aivoissa aktivoituu vitsin aikana alueita, jotka ovat sekä yhteydessä nauruun, että ongelmanratkaisuun.

Myös tämä selittää sitä, että vitsin aiheuttama reaktio on riippumaton ihmisestä. Ketään ei voi siis tuomita sen mukaan, mille hän nauraa.

Henkilö, joka nauroi Hietalahden artikkelissa olevalle vitsille, ei ole moraalisesti yhtään huonompi kuin se, joka ei nauranut.

Hietalahden mukaan reaktioita on tulkittava ottaen huomioon yksilön arvot, sillä huvitus tai vastoin pahastuminen riippuu yksilöstä itsestään.