Johdanto
Sininen yö on runo Mika Waltarin Muukalaislegioona kokoelmasta, joka ilmestyi vuonna 1929. Sininen yö on yksi kokoelman runoista, ja se edustaa modernismin tyylikautta.

Runon piirteistä voi päätellä, että kyseessä on moderni runo. Runon säkeistöt eivät ole saman pituisia ja sen voi huomata esimerkiksi siitä, kun runon viimeinen säkeistö on lyhyempi kuin muut.

Runossa ei ole loppusointuja eli riimejä. Waltari on kirjoittanut runoa omien ideoiden pohjalta hyvin vapaasti ilman erityisiä sääntöjä ja siitä voi huomata modernin runon.

Modernismin tyylikausi näkyy modernien keksintöjen ja uusien asioiden mainitsemisessa. Runossa viitataan junaan, rautatieasemaan asfalttiin, jotka olivat aikoinaan moderneja keksintöjä.

Symboleja ei kerrassaan näy runossa yhtään, mutta Vahvat kielikuvat, joiden avulla runon puhuja purkaa omia ajatuksia, tulevat selvästi esille.

Kielikuvalla "kamelin varjo kuvastuu elämään taivasta vasten, huulilleni syöpyy hiekan suolainen maku" puhuja ajattelee näkevänsä oman elämänsä yhtä tuskaisena, kuin kuuman aavikon, jossa ei ole vettä tai ruokaa.