Johdanto
Tommy Tabermannin kirjoittama runo ”Kohtaus kahvilassa” (kokoelmasta Kaipaus, 1976) kertoo runon puhujan tulkinnoista tarkkaillessaan samassa kahvilassa istuskelevien tytön ja pojan pintapuolista ja itsekeskeistä parisuhdetta.

Runo alkaa säkeillä ”Viereisen pöydän tytöllä ovat / posket sileää, rypytöntä peltiä”. Runon puhuja siis istuu samassa kahvilassa tytön kanssa tutkien hänen olemustaan.

Tytön peltiä muistuttavat posket ovat metafora: naama on peitetty paksulla kerroksella meikkiä, joka peittää tämän rypyt ja näpyt, mutta myös ilmeet ja eleet.

Ote
Viimeisessä säkeistössä runon puhuja syventyy siihen, mitä ihmiset parisuhteiltaan hakevat. Käytetäänkö suhteen toista osapuolta vain hyväksi, antamatta itse mitään takaisin.

Puhuja vertaa kumppania ilmaiseen parkkipaikkaan. Parkkipaikasta ei siis ole valmis maksamaan mitään, eikä täten valmis näkemään vaivaa suhteessa.

Puolisoa verrataan myös pirtelöön, ”johon työntää pillinsä, imeä.” Pirtelöstä saadaan hetken mielihyvää, se imetään loppuun samoin kuin puolison jaksaminen.

Runon teemana on piittaamattomuus, omien etujen tavoitteleminen ja niiden laittaminen etusijalle, muiden hyvinvoinnin uhallakin.