Johdanto
Sanotaan, etta jokainen meista luo oman polkunsa. Kuinka paljon me oikeasti voimme vaikuttaa siihen, millaisia olemme, tai millaisia meista tulee. Lapsuuden kotimme muokkaa vakisinkin meita.

Myohemmalla ialla voi olla vaikeaa paasta eroon tietyista opituista tavoista tai ominaisuuksista. Toisten vanhemmat kuskaavat lapsiaan jalkapalloharjoituksiin paivittain, toisissa perheissa televisio on korvikkeena sosiaaliselle kanssakaymiselle.

Nuorten hyvinvointi ja elintavat ovat usein puhuttava ja ajankohtainen asia. Satu Helakorpi ja Lilli Hedman analysoivat artikkelissaan “Nuoret liikkuvat vahan” (THL 10.3.2020) kouluterveyskyselyn tuloksia.

Kyselyssa tutkittiin esimerkiksi nuorten nukkumis-, syomis-, seka liikkumistottumuksia. Kyselyyn vastasi 8. ja 9. luokkalaisia peruskoululaisia, seka toisen asteen opiskelijoita.

Ote
Minusta nuorilta ei yleensa puutu tietoa terveellisista elintavoista, mutta ennemminkin mahdollisuus toimia niiden mukaan. Ylaasteen lopettavat oppilaat stressaavat yhteishausta, toisen asteen opiskelijat koeviikoista, seka tenteista.

Uni saattaa helposti jaada toiseksi hyvia arvosanoja tavoitellessa. Unta saatetaan korvata aamulla nukkumalla hieman pidempaan, jonka johdosta ei sitten jaakaan aikaa enaa aamupalalle.

Kotiin tullessa nuori on uupunut ja yleensa ensimmaisena suuntana on oma sanky, eika vaikka urheiluharrastus. Koulu luo meille loputtoman kierteen, josta on vaikea kiskaista itsensa irti, jos ongelmaan halutaan puuttua on ensimmainen askel tarkastella tata systeemia.