Johdanto
Valitsin käsiteltäväksi lyhytelokuvan ”Juhlatunnelmaa” jota tarkastelen representaation käsitteen sekä oheismateriaalien avulla.

Elokuvassa esitetään työyhteisön toimitusjohtajana valkoinen keski-ikäinen mies, seksuaalisen ahdistelun uhrina valkoinen keski-ikäinen nainen ja seksuaalisena ahdistelijana valkoinen keski-ikäinen mies.

Lähes jokainen puherepliikkejä omaava roolihahmo 15- minuutin lyhytelokuvassa on valkoinen, vaikka laajoissa yleiskuvissa näkyy myös muita ihonvärejä omaavia työntekijöitä.

Elokuva luo suomalaisen yrityksen representaation, missä työntekijät ovat suomea puhuvia valkoisia naisia tai miehiä.

Ote
Sukupuolten representaatio on kärjistynyttä. Naisten välinpitämättömyys Katjan tilannetta kohtaan poikkeaa yhteisöllisyydestä ja turvallisesta tilasta, joita esimerkiksi MeToo-kampanja ajaa.

Vanhemman polven naiset keksivät selityksiä tapahtuneelle ja Jarin suojelemiseksi seurausten pelossa.

Valittajaksi tai miestenvihaajaksi leimaantuminen voi johtaa hyvinkin konkreettisiin seuraamuksiin, kuten huomaamme elokuvassa kun Katja on lopulta täysin eristetty yhteisöstä ja hänen motiivinsa asetettu kyseenalaisiksi.

Miesten osuus on pieni elokuvasta ja kaksi kolmesta miehestä uhriutuu kuullessaan mahdollisesta ahdistelusta.

Kolmas mies edustaa nuorempaa sukupolvea, joka elokuvassa tuntuu ottavan tilanteen huomioon uhrin näkökulmasta.

Hän rikkoo elokuvan normeja miesten asenteesta seksuaalista häirintää kohtaan. Ihmiset asetetaan yhteiskunnassa erilaisiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin järjestyksiin, joiden leikkautuessa syntyy erilaisia ulossulkemisen ja alistamisen kokemuksia (Karkulehto ym., 2012, s. 17).

Elokuvassa keskeisinä sosiaalisina kategorioina voidaan havaita ikä, sukupuoli sekä yhtiön sisäinen asema.

Näiden voidaan katsoa limittyvän Katjan tapauksessa alisteista asemaa rakentavaan tyyliin; Katja on nuori, nainen ja ahdistelijaansa alemmalla portaalla yhtiön sisäisessä hierarkiassa.

Hän on siis intersektionaalisesta tulokulmasta tarkasteltuna useammalla tavalla Jaria heikommassa tilanteessa.

Tätä monesta sosiaalisesta tekijästä syntyvää epäsuhtaista valta-asetelmaa taustoittaa syvälle yhteiskuntaan juurtunut rakenteellinen epätasa-arvo (Karkulehto ym., 2012, s. 17).

Sen varjo yltää aina työmarkkinoille asti. Tämä käy ilmi mm. kohtauksessa, jossa Katjan todetaan hakeneen tiiminvetäjän paikkaa. Pestiä, josta hänen ahdistelijallaan, Jarilla, on päätösvalta.