Kovalenttiset sidokset orgaanisissa yhdisteissä,

Johdanto
Hiiliatomien sitoutuessa toisiinsa kovalenttisesti eli jakamalla toisilleen yhteisiä elektronipareja, muodostuu hiiliketjuja, joita luokitellaan eri tavoin syklisyyden ja tyydyttyneisyyden mukaan.

Asyklisten eli avoketjuisten hiiliyhdisteiden hiiliketjut ovat suoria tai haarautuneita vastaavasti, kun syklisten yhdisteiden rengasmaisia. Jos syklisen yhdisteen renkaassa on hiiliatomien lisäksi muita epämetalliatomeja, puhutaan heterosyklisyydestä.

Hiiliatomien väliset kovalenttiset sidokset voivat olla yksinkertaisia, kaksois- tai kolmoissidoksia riippuen siitä, kuinka monta elektroniparia ne toisilleen jakavat.

Sidosten ollessa yksinkertaisia, yhdiste on tyydyttynyt ja jos yhdisteen atomien välillä on kaksois- ja kolmoissidoksia niin tyydyttymätön.
Aromaattisilla yhdisteillä rakenneosana bentseenirengas, ja jos niitä on useampi liittyneenä yhteen, puhutaan polyaromaattisesta yhdisteestä.

Bentseenirenkaan kaikki hiili-hiilisidokset ovat yhtä pitkiä ja vahvoja, jolloin jokainen hiiliatomi käyttää kolme ulkoelektronia kovalenttisen sidoksen muodostamiseen ja ylijäämät kuusi elektronia ovat yhteisiä kaikille kuudelle hiiliatomille.

Yhteisen sidoselektronien jakautumista tasaisesti hiiliatomille eli usean atomin kesken sanotaan elektronien delokalisaatioksi. Hiiliatomit voivat sitoutua muihin epämetalliatomeihin yksinkertaisella, kaksois- tai kolmoissidoksella kovalenttisesti; vedyn tai muun ryhmän 17 atomin kanssa yksinkertainen, hapen ja typen kanssa kaksoissidos tai jopa kolmoissidos typellä.