Johdanto
Mun pitää jakaa teille jotain todella henkilökohtaista mun elämästä. Toivon, että te ette tuomitse mua ja jaksatte kuunnella mun mielipiteen tästä globaalisti tärkeästä asiasta.

Nimittäin kissat. Mitä teille tulee mieleen? Mä jumaloin kissoja. Niinku lahjoitan mun laturit, sängyn ja sielun niille. Rakastan kissoja. Kaikilla pitäisi olla kissa.

Tämä mun kissahulluus eli pakkomielteisyys Felis Catus lajia kohtaan on elämäntyyli. Se huomattavasti erottuu dieetti kulttuurista ja fitness elämän aikatauluttamisesta.

Sen sijaan, että ainoa panostuksen kohde on oma elämä ja hyvinvointi, panostuksen kohteena on viisi kiloa painava karvamoottori.

Kissahullun elämäntyylissä motivaattoreina toimii pääosin kaksi kaksi asiaa: pari kiiltävää tarkkailu välinettä eläimen nenän ja korvien välissä sekä moottorisahaa muistuttavat värisevät ääniaallot. Voin sanoa, että motivaation puute ei ole ongelma.

Kissoilla ei myöskään ole ajantajua. Elämän stressit ovat jokapäiväinen asia meille ihmisille. Eikö niin? Aikaa ei riitä ja seuraavalle oppitunnille pitäisi keretä.

Puhuimme psykologian tunnilla siitä, miten suurkaupungissa elävällä ihmisellä on enemmän ärsykkeitä, häiriötekijöitä ja stressiä elämässä.

Myös lukio voi olla rankkaa. Voin sanoa sen omasta kokemuksesta. Siksi tarvitsee kaiken aikatauluttamisen keskellä jonkun, jota ei kiinnosta kellon tikittäminen vaan omat tarpeet. Näyttääkö kello kolmea yöllä? Hän hyppää sinun naamasi päälle.