Johdanto
Saksan kielen opiskeluni alkoi ala-asteella, isosiskoni turvallisissa jalanjäljissä. Jo niistä ajoista alkaen vieraan kielen opiskeluni on koostunut saksantunneista iltapäivien viimeisimmillä opetuspalkeilla, kurssien läpi kituuttamisesta melkein liian pienillä ryhmillä ja epätoivoisesta saksalaisten sarjojen ja elokuvien etsimisestä suoratoistopalveluissa.

Abivuonna sain kiittää onneani löydettyäni tori.fi- palvelusta täyteen kirjoitetun saksankirjan, joka viimeisillä tunneilla hajosi lopullisesti käsiini.

En kuitenkaan kadu ensimmäisellä luokalla tehtyä päätöstäni sukeltaa saksan kielen joskus epäloogisiltakin tuntuviin tyrskyihin.

Työelämään saatuja valmiuksiakin tärkeämpänä pääomamana olen saanut kyvyn ymmärtää saksalaista kulttuuria ja sen merkitystä koko Euroopalle.

Liian monelta tuntuvan sijamuodon oppimisen lisäksi olen saanut nähdä, miten kansallissosialismin aika vaikuttaa yhä saksan kieleen ja miten saksalaisessa mediassa käsitellään Eurooppaan liittyviä teemoja. Olen saanut lähietäisyydeltä huomata, kuinka paljon kieli valottaa tapaamme ymmärtää maailmaa.

Ote
Suunnattomaksi syöpäläiseksi muuttunut kauppamatkustaja Samsa ei novellissa "Muodonmuutos" kykene kommunikoimaan vanhempiensa kanssa, minkä seurauksena hän joutuu epätoivoiseen tilaan ja lopulta kuolee.

Kielellisen yhteisymmärryksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kafka antoi jo 1900-luvun taitteessa surullisia esimerkkejä siitä, miten merkittävästi yhteisen kielen puuttuminen vääristää kommunikointia.

Myös nykymaailman moni ongelma johtuu siitä, että kommunikointi vieraiden ihmisten kanssa ei onnistu tarpeeksi syvällisellä tasolla.

Holmberg kuvailee olevansa usein kuin liukkaalla jalustalla joutuessaan käsittelemään mutkikkaita asioita vieraalla kielellä.

Holmbergin tavoin myös nykyinen maailmanpoliittinen tilanne taiteilee liukkaalla jalustalla, kun toisia ihmisiä ei ymmärretä.

Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel puhuu verrattain sujuvaa venäjää, minkä vuoksi keskustelu itsevaltaisen presidentti Vladimir Putinin kanssa onnistui keskimääräistä paremmin.

Vahva kielitaito auttaa myös hahmottamaan eri maiden kulttuuria ja yhteiskunnallista tilannetta - on käänteentekevää ymmärtää, miksi venäläinen valtamedia saattaa käyttää Aleksei Navalnyista nimitystä bloggaaja tai miksi Saksassa jalkapallokerhon ohjaajaa ei kutsuta nimellä Führer.

Erilaisten ihmisten, kulttuurien ja asenteiden ymmärtäminen rikastuttaa sekä omaa maailmankuvaa että toimii kilpenä ulkopuolelta tulevia vaikutusyrityksiä vastaan.

Oman äidinkielen lisäksi toisen kielen osaaminen tarkoittaa Euroopassa tällä hetkellä sitä, että konfliktimaiden sotapropagandan voi tunnistaa ja saada käsiinsä helpommin puolueetonta informaatiota.

Nykyihmisten vajaa kielitaito on saanut aikaan esimerkiksi sen, että Helsingin Sanomat julkaisee sotaa koskevia uutisia venäjäksi, jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada konfliktista mahdollisimman puolueetonta informaatiota.

Yhden kielen varassa eläminen yksipuolistaa näkemyksiä ja vaikeuttaa julkiseen elämään osallistumista, eikä sota-aika ole tästä ainoa esimerkki.

Suomessa on satoja vuosia elänyt rinnakkain monia kieliryhmiä, jotka ovat julkisessa keskustelussa tuoneet esille vain omia näkökantojaan.