Johdanto
“Onko mahdollista elää hyvää elämää niin, että luonto ei vaurioidu?”, on kysymys, jota nykypäivänä varmasti pohditaan paljon. Maapallon ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kestävyys on tärkeä aihe ja siihen liittyy useita näkökulmia.

Onko itsekästä elää niinkuin haluaa ja tarjota läheisilleen, sekä itselleen parasta? Onko omilla teoillani oikeasti mitään väliä? Olenko valmis muuttumaan?

Käsittelen kestävää elämäntapaa, ympäristöetiikkaa ja erilaisia näkökulmia näihin liittyen. Kestävä elämäntapa tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että halutaan turvata ihmisen hyvinvointi siten, että luonnon kestokyky säilyy.

Kestävässä elämäntavassa ihminen huomioi omien tekojensa ja valintojensa vaikutukset sekä maailmanlaajuisesti, että paikallisesti.

Ote
Mielenkiintoisia näkökulmia kestävään elämäntapaan löytyy myös uskonnoista ja maailmankatsomuksista.

Eri maailmankatsomusten luontosuhteet eroavat paljon toisistaan ja ne vaikuttavat siihen minkälainen käsitys ihmisillä kestävään elämäntapaan on. Jos ihminen kokee olevansa luonnon yläpuolella, häntä ei välttämättä kiinnosta luonnon kestokyky.

Hän voi ajatella, että vaikka luonto ei selviäisi niin ihminen selviää, koska ihmisen hyvinvointi ei ole riippuvainen luonnosta.

Ihminen, jonka luontosuhde on luontokeskeinen, on taas sitä mieltä, että ihmiskunnan täytyy turvata luonnon kestokykyä, sillä ilman hyvää luontoa ihminen ei selviä.

Uskoisin myös, että eri uskontojen aikakäsitykset voivat vaikuttaa heidän ajatuksiin kestävästä elämäntavasta.

Jos ihminen uskoo, että hän syntyy ja kuolee vain kerran, voi hän olla itsekäs ja olla välinpitämätön seuraavia sukupolvia kohtaan. Jos taas ihmisellä on syklinen aikakäsitys ja hän uskoo syntyvänsä uudestaan niin ajatus voi muuttua.

Vaikka hän olisikin täysin itsekäs, hän haluaa luultavasti taata hyvän elämän itselleen myös seuraavassa elämässään.

Silloin hän voi muutenkin ajatella elämää huomattavasti pidemmälle, kuin pelkästään esimerkiksi seuraavat 50 vuotta.

Tämän takia hän on valmis elämään niin, että luontomme ja ihmisen hyvinvointi säilyy. Uskontojen arvomaailmat ovat myös kovin erilaisia ja ne vaikuttavat ihmisten ajatuksiin luonnosta.

Jotkut uskonnot voivat painottaa luonnon tärkeyttä ja sitä, että ihminen on vain yksi osa luontoa eikä toisinpäin. Siihen onko ihminen valmis edistämään kestävämpää elämäntapaa vaikuttaa hyvin paljon kaikki arvot.

Uskon, että ihmisen kasvuympäristö vaikuttaa paljon siihen, miten hän on valmis toimimaan. Jos hänet on opetettu huomioimaan kestävyys elämäntavoissa, on hänen automaattisesti helpompi edistää kestävyyttä.

Kulttuuri, jossa ihminen on varttunut vaikuttaa arvopohjiin, jotka taasen vaikuttavat paljon ihmisen toimintatapoihin myös tällä osa-alueella.

Uskoisin, että jos henkilö kokee itsensä suuren yhteisön jäseneksi, hän on valmis muuttamaan omia toimintatapojansa yhteisen hyvän vuoksi.