Johdanto
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, ihon väristä, uskonnosta, kansallisuudesta, alkuperästä, seksuaalisuudesta ja ulkomuodosta huolimatta.

Kaikilla puolilla maailmaa ihmisoikeudet eivät toteudu, mutta Suomessa pyritään koko ajan ihmisoikeuksien parantamiseen ja ne ovat aika hyvin toteutuneet.

Sisällysluettelo
Oikeus Uskontoon
Oikeus Ruokaan
Oikeus Terveydenhoitoon
Syrjinnän Kielto
Mielipiteen Vapaus

Ote
Oikeus ruokaan
Ruoka on ihmisen perusoikeus ja nälkä ihmisoikeusrikkomus.

Kaikilla maailman ihmisillä on oikeus saada riittävästi ravitsevaa ruokaa. Maailmanlaajuinen ruokaturva ei toteudu tällä hetkellä. Ruokaturvan parantamisen kannalta olennaista on kehittää kehitysmaiden maaseutua.

Ruokaturvalla tarkoitetaan, että kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, jotta voivat elää aktiivista ja terveellistä elämää.

Ruoka ja ruoan syöminen täytyy olla myös turvallista. Jatkuvasta nälänhädästä kärsii noin puoli miljardia ihmistä Saharan eteläpuolisen Afrikan maaseudulla sekä Etelä-Aasiassa.

Monet miettivät sitä, että miten ruokaa riittäisi kaikille. Ruokaa on tarpeeksi, mutta se ei jakaudu tasaisesti ympäri maailmaa.

Yksi vastaus kysymykseen on hävikkien vähentäminen. Tutkimusten mukaan noin 1,3 miljardia tonnia ruokaa heitetään pois.

Kasvispainotteista ruokavaliota pidetään yhtenä ratkaisuna ruuan riittämiseen. Suomessa tarjotaan esi-, peruskouluissa ja lukioissa ilmaista, monipuolista ja terveellistä kouluruokaa.

Lain mukaan Suomen kouluruoissa on oltava lämminruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma.

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Kulttuuriset, uskonnolliset ja allergiset ruokavaliot ovat huomioitu kouluruoissa.

Oikeus terveydenhoitoon
Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus terveydenhoitoon heti ensimmäisestä minuutista Suomessa.

Kotikunta vastaa alueellaan asuvien henkilöiden perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Henkilön kotikunta perustuu kotikuntalain mukaan. Suomen terveyspolitiikan ensisijainen tavoite on terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy.

Terveyspalvelut jakautuvat perusterveyden huoltoon ja erikoissairaan hoitoon. Perusterveydenhuollon palvelumuodot ovat kuntalaisten käynnit hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoilla ja tarvittavat sairaanhoidot terveyskeskuksessa.

Erikoissairaanhoidon palveluja annetaan sairaaloissa. Niitä ovat esimerkiksi kirurgiset toiminnot. Suomessa potilaalla on oikeus saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa.

Terveyspalveluita on annettava niin, että ihmisiä ei aseteta eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, terveyden tilan tai vammaisuuden perusteella.

Potilasta on myös kohdeltava niin, että hänen muita oikeuksiaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan, eikä hänen ihmisoikeuksiansa loukata.

Potilaan äidinkieltä ja kulttuuria on huomioitava mahdollisuuksien mukaan hänen kohtelussaan ja hoidossa.

Potilaan oikeuksiin kuuluu myös se, että hän saa kaikki itsestään koskevat tiedot. Hänelle on kerrottava, mitä hoitovaihtoehtoja hänellä on ja miten ne vaikuttavat potilaaseen.

Neuvola on syntyvälle ja alle kouluikäiselle lapselle tarkoitettu palvelu, jossa seurataan lapsen terveyttä.