Johdanto
Venäjä on Euroopan unionin aluetta maantieteellisesti lähimpänä olevan suurvalta. Venäjällä ja Euroopan unionilla on myös yhteistä rajaa

esimerkiksi Suomen kohdalla. Näiden kahden osapuolen välillä on kuitenkin paljon vastakkainasettelua. Yhteisiäkin tavoitteita on, mutta niitä hiertävät ristiriidat, jotka näyttävät olevan ylitsepääsemättömiä.

Vaikka EU on alueena monipuolinen, voidaan sillä katsoa olevan yhteisiä arvoja, jotka eivät sovi yhteen idän suurvallan kanssa.

Ote
Euroopassa elpymistä käynnistettiin perustamalla Euroopan hiili- ja teräsyhteisö vuonna 1950. Siihen kuuluivat Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Italia ja Saksa.

Nämä maat ovat nykyään EU:n merkittävimpiä jäsenmaita. Tämä liitto oli Euroopan maiden taloudellisen ja poliittisen yhteistyön ensimmäisiä askelia.

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi idän ja lännen välinen kylmä sota. Sodan toisena osapuolena olivat Neuvostoliitto ja sen satelliittivaltiot, ja toisella USA ja länsi-Eurooppa.

Viimeistään kylmän sodan myötä Euroopan ja Neuvostoliiton tiet kääntyivät eri suuntiin. Vaikka toisessa maailmansodassa Euroopalla ja Neuvostoliitolla oli ollut yhteinen vihollinen

Euroopassa tiedettiin Stalinin hirmuteot eikä kommunismistakaan oltu innoissaan. Samoin Neuvostoliitossakaan tuskin oli suurta halua yhdentyä Euroopan kanssa, muun muassa siksi, että se oli Neuvostoliiton päävihollisen Yhdysvaltojen tukema.

Neuvostoliiton hajoaminen ei muuttanut Venäjän EU-linjaa, vaan se on edelleen pysynyt varsin EU-vastaisena. Lähentymistä on kuitenkin tapahtunut joillain osa-alueilla, koska on selvää

että alueet voisivat hyötyä toisistaan. Erityissopimuksia on solmittu esimerkiksi kaupan, tieteen, energian ja liikenteen aloilla. Yhteistyötä on myös tehty esimerkiksi rikollisuuden torjunnan suhteen.

Aluksi Euroopan unioni oli lähinnä keskittynyt länsi-Euroopan alueelle. Myöhemmin unioni kuitenkin laajeni itään ja siihen liittyi Venäjän naapurimaita, kuten Puola ja Baltian maat.

Koska nämä maat olivat olleet Neuvostoliiton peukalon alla pitkään toisen maailmansodan jälkeen, ei unionin laajeneminen itään ollut Venäjälle yksintekevää.

Suurvaltana Venäjä olisi halunnut säilyttää sen lähialueet kommunistisina valtioina tai edes Euroopan unioniin kuulumattomina.

Monien Venäjän naapurimaiden vielä liityttyä Natoon, Venäjän ja EU:n välit kiristyivät edelleen. Onko Venäjästä kuitenkaan oikeaa uhkaa Euroopan ja EU:n turvallisuudelle?