Johdanto
Vapaa tahto ihmisille tärkeää ja ajatus siitä, ettei sitä ole, on monelle ahdistava. Eri psykologian suuntaukset tarjoavat eri näkemyksiä ihmisen vapaasta tahdosta ja käyttäytymisen syistä. Näitä kutsutaan persoonallisuusteorioiksi.

Humanistinen persoonallisuusteoria tarkastelee ihmistä yksilönä. Siinä ihminen nähdään ainutlaatuisena.

Humanistisen persoonallisuusteorian mukaan ihmisellä on vapaa tahto: jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa käyttäytymiseensä.

Yksilön valinnat ovat riippuvaisia vain hänestä itsestään eikä ympäristötekijöillä ole suurta vaikutusta. Teorian mukaan minäpystyvyydellä on suuri rooli.

Sillä tarkoitetaan sitä, miten hyvin yksilö kokee selviytyvänsä jostakin tehtävästä. Vahva minäpystyvyys tarkoittaa tunnetta siitä, että yksilö kykenee saavuttamaan tavoitteensa.

Teorian mukaan tärkein vaikuttava tekijä käyttäytymiseen on juuri tämä eikä niinkään todellisuus. Esimerkiksi jos ihminen haluaa voittaa korkeanpaikan pelkonsa ja kiivetä ylös puuhun, tärkeintä on se, millainen minäpystyvyys hänellä on.

Hän pystyy siis itse vaikuttamaan omilla valinnoillaan ja uskomuksillaan lopputulokseen. Humanistinen psykologia tarjoaa hyvin myönteisen näkemyksen ihmiseen.

Tätä teoriaa voi kuitenkin kritisoida, sillä sen paikkaansapitävyyttä on vaikeaa todistaa. Tutkiminen on hankalaa myös siksi koska tieteen pitäisi pyrkiä yleistettävyyteen, mutta humanistisen psykologian painottaessa yksilön ainutlaatuista on yleistäminen vaikeaa.

Ote
Behavioristisen persoonallisuusteorian pohjalta on kehitetty sosiokognitiivinen persoonallisuusteoria. Sen mukaan tilanteella on merkittävä vaikutus käyttäytymiseen mutta ihminen voi omilla tulkinnoillaan ohjata käyttäytymistään.

Ihminen ei ole täysin ympäristönsä heiteltävänä, vaan omaa vapaan tahdon toimia miten haluaa. Ihmiset eroavat omista tulkintatavoistaan tilanteesta.

Kontrollikäsitys on ymmärrystä siitä, miten paljon yksilö voi itse vaikuttaa tilanteeseen. Ulkoinen kontrollikäsitys tarkoittaa sitä, että tilanteeseen vaikuttaa enemmänkin ulkoiset tekijät, kuten muut ihmiset.

Sisäinen kontrollikäsitys puolestaan sitä, että tilanteeseen voi itse vaikuttaa omilla valinnoillaan. Ihmisellä on vapaa tahto mutta yksilöt eroavat siinä, miten paljon uskovat siihen.

Myös selviytymisodotuksilla on merkitys tapahtumiin. Uskooko yksilö selviytyvänsä tästä tilanteesta ja miten hyvin? Niihin voi itse vaikuttaa.

Vapaata tahtoa voidaan myös tarkastella myös perimän ja ympäristön näkökulmasta. Perimä-ympäristö -kiista on pitkään jatkunut kiista siitä, kumpi vaikuttaa yksilöön enemmän, perimä vai ympäristö. Tutkimusten mukaan niiden yhteisvaikutus on merkittävin.

Kaksostutkimusten avulla on selvitetty, että identtiset kaksoset, jotka ovat kasvaneet samassa ympäristössä, ovat todennäköisemmin enemmän samanlaisia persoonallisuudeltaan sekä omaavat samanlaiset arvot kuin esimerkiksi yhdessä kasvaneet kaksoset tai erillään kasvaneet identtiset kaksoset.

Perimä ja ympäristö ovat siis isoja vaikuttajia yksilön persoonallisuuteen ja näin ollen käyttäytymiseen. Tarkoittaako tämä, että käyttäytymiseen ei itse voi vaikuttaa?