Johdanto
Yle Areenan julkaisema ja Klaus Härön ohjaama elokuva "Näkymätön Elina" (2002) käsittelee 1950-lukua, jolloin Tornionjoen alueella vallitsi ruotsin kieli ja suomen kielen asema koulussa oli todella huono.

Elokuvakatkelmassa asetetaan useita henkilöitä ja aiheita vastakkain, mikä voidaan huomata elokuvan sisällön, kielen ja audiovisuaalisuuden avulla.

Ote
Seuraavassa kohtauksessa ruotsin ja suomen kieli asetetaan vastakkain, kun oppilaat tekevät ruotsinkielisiä tehtäviä luokassa.

Anton kysyy Elinalta suomeksi apua luokassa, jolloin Holm on tyytymätön siihen, että suomen kieltä käytetään hänen luokassaan.

Kyseisessä kohtauksessa ruotsin kieltä korostetaan merkittävästi, ja vastaavasti suomea paheksutaan, koska sen puhuminen on kielletty koulussa. Tällöin katsojalle syntyy selkeä kuva vastakkainasettelusta.

Kohtauksen avulla katsoja ymmärtää syvemmin, kuinka 1950-luvun ja 2000-luvun suomen kielen asema eroavat toisistaan.

Nykyään kummatkin kielet ovat pääkieliä, mutta suomea puhutaan enemmän ja laajemmalla alueella.

Ajan kuluessa suomi ja ruotsi ovat tulleet tasavertaisiksi kieliksi, eikä samanlaista vastakkainasettelua kielien välillä enää ole.

Elina ja Holm asetetaan vastakkain toisessa kohtauksessa. Kyseisessä tilanteessa kahden henkilön välille syntyy ulkoinen konflikti, joka liittyy suomen kielen puhumiseen.

Elinan mielestä luokassa täytyisi saada käyttää suomea, koska muuten on vaikea oppia ruotsia. Lisäksi Elina mainitsee, että Holm ei edes itse osaa suomen kieltä, mistä Holm suuttuu.

Tilanteen vastakkainasettelu on 1950-luvulle epätavallista, koska tällöin opettajilla oli todella korkea auktoriteetti koulussa ja lapset kuuntelivat kuuliaisesti heitä.