Johdanto
Ihmisen ajatusmaailma on hyvin laaja eikä seuraavaa ajatusta pysty ennakoimaan. Luonteeltaan ihmiset ovat helppouskoisia, tunteellisia ja muilta vastausta etsiviä. Muun muassa näiden vuoksi meidän ajattelu joskus mättää.

Yksi ihmisille tyypillinen ajatteluvirhe on uponneiden kustannusten harhan aiheuttama ajattelutapa.

Uskallan väittää, että lähes jokainen on joskus ollut sellaisessa tilanteessa, jolloin ei esimerkiksi viitsi jättää syömättä ruokaa loppuun, koska on siitä maksanut.

Tämä harha-ajattelu perustuu siihen, että jos johonkin on kulunut aikaa tai rahaa, niin sitä ei pidä hylätä vaikka olisikin huono.

Tätä ilmiötä on näkynyt myös historiassa; raa’at sodat ovat jatkaneet sotimista, koska koetaan, ettei ole reilua lopettaa, kun on menetetty tuhansia ihmisiä.

Ote
Ajatteluvirheiden vuoksi kriittinen ajattelu on tärkeää. Kuvailisin kriittistä ajattelua taidoksi, jonka avulla pyritään pohtimaan ja tarkastelemaan saatua infoa syvemmin.

Sen sijaan, että ottaisi kaiken saamansa tiedon avosylin vastaan, niin jääkin pohtimaan esimerkiksi tiedon luotettavuutta, lähdettä ja tarkoitusta.

Kriittisen ajattelun avulla tarkastellaan asiaa eri näkökulmista, vuorovaikutetaan muiden kanssa ja pyritään tekemään vastuullisia valintoja.

Ihmiset saattavat tulkita kriittisen ajattelun helposti negatiiviseksi, koska käsitteenä kriittinen sana voi viitata asian epäilevästi suhtautumiseen ja arvostelemiseen.

Kyseessä on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta, ja siksi en laskisi kriittiseksi ajatteluksi asioiden vastustamista eli suoraan negatiivista tulkintaa.

Jotkut kutsuvat itseään rokote- tai maahamuuttokriittisiksi, mikä mielestäni ei täytä kriittisen ajattelun kriteereitä.

Esimerkiksi rokotekriittiset henkilöt ovat useimmiten ihmisiä, joilla ei ole mitään lääketieteellistä taustaa ja heidän kriittisyys perustuu yhteen kokemukseen tai pienen kuplan sisäiseen tietoon.

Hyvän ystäväni äiti on rokotekriittinen, eikä anna lapsensa ottaa rokotteita ja pahimmissa tapauksissa käyttää edes lääkkeitä.